Tiedäthän sanonnan "kiroilee kuin merimies". Merimiehiä pidetään usein kovina jätkinä ja pahoina suistaan. Ehkä se pitääkin paikkansa, mutta luulitko tosiaan merimiesten olevan kovia kiroilemaan? Ehei. Merimiehet ovat aloittelijoita. Entä armeijan kantahenkilökunta? Pyh, amatööreja. Rekkakuskit? Älä naurata. Tämän päivän jälkeen naapurinikin tietävät ketkä ovat kovimpia ärräpäiden päästelijöitä.

Koodarit ovat ammattiryhmänä ehdottomasti pahimpia suustaan. Ja tämä tulee useiden vuosien omakohtaisella kokemuksella. Ei riitä että oma softa bugaa, vaan kaiken lisäksi työkalut alkavat kettuilemaan ja läppäri huutaa armoa liian monen kehitysvälineen yhtäaikaisesta käytöstä. Lisäksi vihdoin keskellä yötä epätoivoisten ympäristöjen päivityksen, tajuttoman debug-koodin kirjoittamisen ja kymmenien testiajojen jälkeen softan oudon käytöksen syyksi paljastuu, ettei vanha speksi olekaan enää voimassa. Siis koko päivän työ hukkaan, eikä homman deadline ole vasta kuin uuden vuoden aattona. Kyllä koodaaminen on ihanaa! (koko 2.5MB, pituus 2:45min)

Kyllä on päivän ja illan aikana kirottu ja huudettu. On käyty läpi V-sanat, P-sanat ja S-sanat tässä päivän aikana, kuten myös Ö-sanat, E-sanat, Y-sanat sekä O-sanat muutamia mainitakseni. Vietin siis tänään rentouttavan etätyöpäivän kotona. Naapuritkin ovat varmaan tykänneet.

Ajattelin tulevaisuuden varalle kartuttaa kirosanavarastoani Mummilan loistavalla virtuaalisella kapteeni Haddockilla. Näitä solvauksia kun avokonttorissa päästelee, siinä projektipäälliköt, konsultit ja pikkupomot juoksevat korviaan pidellen karkuun. Paikalle jäävät vain koodarit haukkumaan toistensa koodia (ja luonnollisesti projektipäälliköitä) irkissä sormet sauhuten.

Voihan hitsi mikä päivä! Ns. kovalevyn formatointi uutena vuotena ei tunnukaan enää niin huonolta ajatukselta...

Edit: Korjattu varsin omituinen lauserakenne, joka keskellä yötä nähtävästi tuntui järkevältä.