It began as a rumor about the 16-year-old Lake Oswego high school girl. But this rumor spread with electronic tentacles, snaking fast through e-mails and into classmates' computer Web logs. In no time, classmates were pelting the girl with cruel e-mails and slandering her on Web logs.

Aloitin tämän kirjoituksen kommenttina Media=blogin kirjoitukseen, mutta sen paisuessa päätin omistaa sille oman merkinnän, vaikkei mitään maata mullistavaa uutta näkökulmaa tässä olekaan. Media=blogi viittaa kirjoituksessa Oregonissa tapahtuneeseen verkkokiusaustapaukseen ja pohtii ongelmaa ja sen ratkaisua esim. pakollisella mediaoppitunnilla koulussa.

Teknologian kehittyessä ja entistä nuorempien päästessä ilmaisemaan ajatuksiaan verkkoon, tästä tulee lähivuosina varmasti suuri ongelma. Varsinkin kun vanhemmat tai edes koulu eivät valvo lastensa tekemisiä ja ohjaa järjestelmällisesti netiketin mukaiseen verkkokäyttäytymiseen. Muutaman minuutin tutkiminen IRC-Galleriassa vakuuttaa ainakin minut siitä, että vanhemmat ovat täysin pihalla lastensa tekemisistä.

Suomessakin näitä verkkokiusaustapauksia on, ja yhtä tuli viime vuoden loppupuolella seurattua sivusta hieman. Teinityttö oli lyhyen seurustelusuhteen päätyttyä tunnekuohuissaan laittanut IRC-galleriaan kuvan itsestään itkemässä ja siihen tekstin "seuraavana päivänä ois tullut 1kk ja 2viikkoa täyteen". Täytyy myöntää että kyllä itsekin huvituin tästä, mutta hymy kyllä hyytyi siinä vaiheessa kun tytön henkinen pahoinpitely verkossa alkoi verenhimoisen teinilauman hyökättyä kimppuun. Eikä asialla olleet pelkästään murkut, vaan tytön itsetuntoa oli raatelemassa selkeästi täysi-ikäisiäkin. Tässä tapauksessa tuli taas vanha sanonta todistettua oikeaksi: "joukossa tyhmyys tiivistyy". Ilmeisesti tapaus päättyi poliisin puututtua asiaan, sillä asiaa koskeva materiaali hävisi webbisivuilta todella nopeasti.

Peruskouluun opetussuunnitelmaan pitää ehdottomasti saada mukaan Media=blogin mainitsema pakollinen mediaoppitunti. Verkon- ja muun median luku- ja käyttötaito Suomessa ja monissa muissa länsimaissa on jo nyt lähes laskutaitoon verrattava elämisen perusedellytys. Miten lapset pärjäävät maailmassa, jossa näitä asioita ei opeteta kuin ehkä sivulauseessa yhteiskuntaopin tunnilla.

Mediaoppitunnin olisi käsiteltävä toki koko kenttää, ei pelkästään verkkoa. Uutisvirta, mainokset, elokuvat, tv, pelit jne. muokkaavat meidän kaikkien elämää ja jopa aikuisten on vaikea välillä erottaa mikä on todellista, mikä on oikein ja mikä väärin. Opetus ja valistus ovat oikea tie tässäkin, kiellot ja rangaistukset pidemmän päälle eivät saa kuin vahinkoa aikaan. Ei Suomeen tarvita uusia videolakeja vaan vastuuntuntoisia vanhempia ja koululaitosta opettamaan elämän käytännöllisiä taitoja pelkän pänttäämisen sijaan. Mutta kuka näillä tunneilla opettajana toimisi? Varsin aiheellinen kysymys.

Opiskeluaikoinani -90-luvun loppupuolella törmäsin samaan ongelmaan. Tietotekniikka ja erityisesti internet ja www kehittyivät hurjaa vauhtia. Uusia asioita tunkee edestä ja takaa, vasemmalta ja oikealta, ja jonkun pitäisi niitäkin opettaa. Opettajat olivat usein tilanteessa, jossa oppilaat osasivat uudet asiat heitä paremmin. Ei varmastikaan mielekäs tilanne kenellekään. Joitain kursseja vedettiin jopa niin, että opettajana toimi toinen opiskelija tai juuri valmistunut opiskelija. Tällainen lähestymistapa saattaa toimia aikuisten kohdalla, mutta lasten kanssa tarvitaan kuitenkin ammatti-ihminen, jolta löytyy jotain pedagogista kompetenssia ja kykyä toimia lasten kanssa.